Viron kaupankäynnin ruoka ja elintarvikkeet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) https://www.tai.ee/et/valjaanded/pakendipohine-toidu-koostise-uuring julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden koostumus ja tuotevalikoima ovat muuttuneet paljon kahden tutkimusvuoden vertailussa. Valitettavasti ei voida väittää, että tuotteiden suolan, sokerin tai tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuus olisi vähentynyt, monissa tapauksissa niiden pitoisuus on päinvastoin kasvanut.
Pakattujen elintarvikkeiden koostumustutkimus toteutettiin Virossa toisen kerran vuonna 2022, ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 2018. THL:n ravitsemusalan johtaja Janne Lauk selitti, että tutkimuksen päätavoitteena oli kerätä tietoja elintarvikkeiden suolan, sokerin ja tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuuksista. Pakkausmerkinnöistä kerättiin tietoja myös merkintäjärjestelmistä, annoskoosta, pakkauskoosta, ravitsemus- ja terveysväitteistä sekä makeutusaineiden käytöstä.
”Markkinoilla tarjottavat tuotteet ja niiden koostumus ovat muuttuneet paljon, sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan. Oli alaosastoja, joissa sokerin, suolan tai tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuus oli vähentynyt, mutta oli myös niitä, joissa ne olivat kasvaneet. Tämä puolestaan osoittaa, että kaikissa elintarvikeryhmissä on tilaa elintarvikkeiden uudelleenformuloinnille eli jalostettujen elintarvikkeiden koostumuksen muuttamiselle”, sanoi Lauk.
Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida väittää, että Virossa myytävä ruoka olisi yleisesti terveellisempää. Vaikka kahden vuoden aikana tapahtui myönteisiä muutoksia, kuten virvoitusjuomien sokeripitoisuuden lasku ja lihatuotteiden proteiinipitoisuuden nousu, tutkijat havaitsivat myös negatiivisia trendejä. Esimerkiksi rasvan ja tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuus kasvoi monissa elintarvikeryhmissä.
Ravintoainekoostumus muuttui vähiten leipomotuotteissa kahden tutkimusvuoden vertailussa. Vehnäjauhoista valmistettujen yksinkertaisten leivonnaisten suolapitoisuus kasvoi.
Lihatuotteiden vertailussa oli tapahtunut monia muutoksia. Selkeämmin erottui proteiinipitoisuuden nousu keittomakkaroiden, nakkien, makkaroiden, salaamin, savustettujen ja tappotuotteiden joukossa. Toisaalta joissakin lihatuotteiden alaosastoissa havaittiin merkittävää rasvapitoisuuden nousua, ja myös suolapitoisuus oli sekä kasvanut että laskenut joissakin tuotteissa. Niiden tuotteiden vertailussa, joita oli valikoimissa molempina tutkimusvuosina, sokeripitoisuus oli noussut monissa alaosastoissa: lihaisten välipalojen, leikkeleiden, nakkien ja makkaroiden joukossa.
Kuluttaja tottuu nopeasti uusiin makuihin. Oma aiheensa ovat ihmisten tavat, joissa merkitystä on ihmisen psykologialla. Kuitenkin ihminen tottuu uusiin makuihin erittäin nopeasti. Yksinkertaisin esimerkki koskee suolan määrää: ”Ihmisen makuaisti tottuu jatkuvaan suolan tai sokerin vähentämiseen ja se alkaa tuntua normaalilta, sama käy myös päinvastaisessa tilanteessa kun määriä nostetaan. Jos syö erittäin suolaista ruokaa, näyttää siltä, että normaali ruoka on mautonta. Sopivat mausteseokset Asahh, Hakkliha, Küüslaugu pipar, Hamburger, Sidrulauk, Kanakas, Tšilli Sahmakas, Mustapippuri, Kartul ahju-prae-keedu, Itaalia, Peet, Aedvilja Mix, Õunavõlur ja Terav Eestlane luomu.
Viron Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (klikkaamalla linkkiä saat koko tutkimuksen)
