Kuvaus

VALKOSIPULI (Allium sativum) Luultavasti valkosipulia sisältäviä ruokia löytyy monien maiden keittiöstä, yleisimmin meksikossa, karibialla, indiassa, venäjällä, virossa ja myös Välimeren maiden keittiössä. Valkosipulin maku – miedosta erittäin vahvaan – riippuen osallisesti siitä miten nopeasti poiminnan jälkeen se syödään.

Pääsääntöisesti nuori ja tuore valkosipuli on maultaan miedompi ja mehukkaampi. Valkosipulin lisääminen parantaa ruokaaineiden säilyvyyttä. Eniten tuoksuu tuore valkosipuli. Prosessoidun valkosipulin tuoksu komponentit muuntuvat. Näin esimerkiksi poistaa valkosipulin keittäminen (vedessä, maidossa, liemessä jne) hajun. Kuivatettu valkosipuli on melko hajuton, lisääessä vettä haju aktivoituu. Valkosipulien valmistamiseen käytetään erilaisia kulinaarisia valmistustapoja: haudottaminen, keittäminen, paistaminen, grillaaminen, marinoiminen sekä savustaminen. Valmistustapa muuttaa valkosipulin maku-, haju- ja terveyshyötyjä.

Marinoidut (kokonaiset kynnet, viipaloituna, pilkottuna tai murskattuna etikkaliemessä) valkosipulin terveyshyödyt pitkän sälyvyyden (viidestä jopa viiteentoistaan vuoteen) aikana pelkästään paranevat. Valkosipuli sisältää enemmän kuin 200 kemiallista yhdistettä. Mukaan lukien melkein 100 rikin yhdistettä (0,1% koko massasta) eli sulfidia. Valkosipuli sisältää suuressa määrin fytokemikaalia lignaalia – keskimäärin 580 mikrogrammaa 100 grammaa kohden. Juuri lignaani vaikuttaa ihmiskehoon kasvainvastaisesti. Valkosipulin ja sen muodoissa on aktiivinen vaikutus bakteeri-, virus, loisten-, ja sieni-infektio hoidossa. Käyttäessä valkosipulia suuressa määrin (enemmän kuin yksi kynsi tai 4g valkosipulin valmisteita) kannattaa välttää ennen operaatiota, jos on verenvuotohäiriöt, mahahaavat (voi ärsyttää), verensokeritauti tai kilpirauhasvaivat (valkosipuli voi vaikuttaa jodin aineenvaihduntaan). Valkosipuli vähentaa paratsetamolin vaikutusta ja estää HIV-lääkkeiden imeytymistä soluihin (joidenkin tutkimusten mukaan jopa 40%).